Vilja on kotona

Eläinlääkärissä Viljan nukahdettua lopullisesti jäljellä oleva ruumis tuntui tyhjältä. Vilja ei enää ollut siellä. Eilen oli päivä, kun pääsin hakemaan sen uurnan kotiin. Muistin jo edellisistä uurnan noutopäivistä, että se päivä on myös raskas.

Parin viikon aikana pahin suru oli jo häipynyt. Päivääkään ei mene etten Viljaa ikävöisi, mutta kyyneliä ei enää tule päivittäin. Eilen tuli kuitenkin uusi romahdus, kun sain uurnan kotiin. Toisaalta tuntui, että Vilja tuli kotiin. Toisaalta kaikki oli lopullista. Vielä lyhyt aika sitten se juoksi muiden kanssa lenkillä ja peuhasi aamupeuhut. Nyt se on tuossa pienessä kauniissa laatikossa. Ihan liian vähän aikaa ne on meidän kanssa.

Täällä koiran nukuttaminen tapahtuu ihan samalla tavalla kuin Suomessa. Ehkä hieman lähempi tunnelma, mutta ehkä johtui siitä, että tunsin eläinkääkärin paremmin ja koko sairaalan paremmin. Suomessa tämä hoidetaan hoitopöydällä, nyt istuimme lattialla yhdessä.

Samalla tavalla paperit täytetään, uurnaan ei pyydetty valitsemaan. Kysyttiin haluanko vaan yksilötuhkauksen. Hintakin toimenpiteelle on aika sama kuin Suomessa vaikka muuten eläinlääkäri on paljon edullisempi. Tai no, tiedän 2013 vuoden hinnan, täällä se maksoin nyt noin 250€. Uurna tuli eläinkääkäriin, josta ilmoittettiin, että uurnan voi hakea. Jotenkin olivat osanneet valita oikeannäköisen uurnan juuri Viljalle. Samalla toin mukanani Maissin isän Baronin, joka kuoli vuorokauden Viljan jälkeen. Sillekin oli osattu valita omannäköinen uurna. Se viikko oli täynnä surua.

Kaikkien muiden neljän edesmenneen koirani uurnat on tallessa äitini luona. Minulla, juurettomalla, ei koskaan ole ollut paikkaa, johon haluaisin tuhkat sirotella. Olen halunnut pitää ne tallessa vaikkei ne kovin esillä olekaan. Minulle on tarjottu kaunista ajatusta laittaa Viljan tuhkat ystävieni, Maissin ja Bolon kasvattajien puutarhaan. Heillä on kaunis tapa istuttaa jokaiselle koiralle puu, jonka juurelle tuhkat laitetaan. Jään vielä harkitsemaan asiaan, ihan vielä en ole siihen valmis.

Mun pieni tyttö

One thought on “Vilja on kotona

Leave a comment