Palmupuut on puita vaan

Täällä meidän etelärannikolla kasvaa palmuja, mutta ne ovat tänne tuotuja eli eivät kasva täällä luonnostaan. Taas aukko sivistyksessä, kun en muista mistä päin niitä tuodaan.  Ja palmupuut kasvavat ihan hurjaa vauhtia. Viime kesänä ne leikattiin ja tänä kesänä aloimme naapurien kanssa miettiä, milloinhan on tämän vuoden leikkaus. Ne kasvavat noin 40 cm vuodessa pituutta!

Kun asuu ylempänä ja palmut ovat maisematauluna, ne alkavat jossain vaiheessa peittää näkymää. Kesällä myös niihin tulee pieniä kukintoja, jotka kuivuessaan leviävät joka paikkaan. Pieniä, aika teräviäkin kukintoja, oikeastaan siemeniä, löytyy allastuolin pyyhkeen päältä ja auts.

Palmut isot

Tässä palmut täydessä varustuksessaan, kukkineen päivineen

Onneksemme eräänä päivänä ilmestyivät palmumiehet ja aloittivat hommat. Yhtenä kauniina, mutta pilvisenä päivänä istuessani parvekkeella, takanani kuului kuhinaa ja palmussa oli mies. Palmuni pääsivät hoidettavaksi.

Mies kiipeää palmuun jalkakoukkujen avulla. Muistelen, että papallani oli samanlaiset, kun toimi sähkömiehenä ja joutui kiipeämään puiseen sähkötolppaan. Palmut siistitään kaarevalla viidakkoveitsellä. Kunnon käsityötä!

Mies palmussa

Mies palmussa

Palmuista tulee ihan järjetön kasa roskaa. Äkkiä laskettuna, meidän takapihalla on 15 palmua eli alueella varmaan noin 100.  Roskat kasataan yhteen nurkkaan ja lajitellaan eri roskiin. Kuorma-auto hakee roskat myöhemmin pihasta.

Palmukasa

Roskien lajittelu toimii hienosti

Kun palmut on siistitty, ne näyttävät ihan alastomilta! Nakupalmuja! Hetken kestää, kun ne näyttävät taas hieman luonnollisimmilta. Vuoden kuluttua ne ovat kuitenkin taas leikkauskunnossa. Mielenkiintoista nähdä, miten korkeaksi lopulta kasvavat.

Nakupalmut

Nakupalmut! Sain myös enemmän maisemaa 🙂

Advertisements

Ulkosauna

Kello on puoli yksitoista aamulla, on pilvistä ja mittari näyttää +33,9 C. Lämpötilavaroitukset ovat annettu klo 12-21 välille, lämpötilaennuste +39 C.

Costa del Sol (Aurinkorannikko) on ollut aikoinaan nimeltään Costa del Viento eli Tuulirannikko. Täällä tuulee lähes aina. Varsinkin iltapäivällä palmut alkaa lepattaa tai huojua tuulessa.

Talvella kylmä menee luihin ja ytimiin. Kesällä tuuli yleensä helpottaa.

Paitsi Sirocco. Se on kotoisin Afrikasta, tulee etelän suunnasta ja tuo mukanaan todella kuumaa ja kuivaa ilmaa. Jos tuuli on tarpeeksi kova, tuuli tuo mukaan Saharan hiekkaa. Siroccon tuntee iholla kuumana tuulena.

Idästä tuleva tuuli on Levante ja sekin tulee Afrikasta ja on todella lämmin. Tuuli on yleensä myös kovempi.

Lännen suunnalta tuleva tuuli on nimeltään Poniente. Se on raikkaampi ja talvella se todella jäätävä tuuli.

Kuumat tuulet lämmittävät talot ja hiki tulee, kun tiskaa astioita.  Eilen illalla tiesi kuuman ilman tulevan. Myöhään illalla oli vielä +28 astetta ja tuulen suunta kääntyi. Ja ilma oli kuivempaa. Ja yöllä heräsin hetkelliseen kovaan tuuleen, silloin se alkoi puhaltaa.

Tällä hetkellä ole on todella tyytyväinen, että pilvet peittävät auringon. Koiratkin saivat oman osuutensa puutarhaletkusta. Lämpötila nousee kohti iltapäivää ja iltaa vielä useammalla asteella. Tuuli näyttää pyörivän etelän ja idän välillä koko päivän.

Ennuste näyttää tätä keliä nyt pariksi päiväksi, kunnes taas helpottaa.

Lisää Espanjan tuulista.

Mikä suomalaisia hammaslääkäreitä vaivaa?

Sitä olen siis täällä miettinyt ja pohtinut.

Olen käynyt Suomessa kerran vuodessa hammastarkastuksessa. Jokaisella kerralla asenne sinne mennessä on alentuva ja anteeksipyytävä. Joka kerran hammaslääkäri tarkistaa hampaat ja haukkuu pystyyn!

“Syöt varmaan paljon vaaleaa leipää?
“en nyt niin paljoa”
“Ja karkkiakin taidat syödä?”
“en kauheasti, mutta tietty syön”
“Harjaatko hampaat kaksi kertaa päivässä?”
“kyllä,  joka päivä”
“Käytätkö lankaa?”
“kyllä, toki parannettavaa on”
Ja mielessäni sanon “anteeksi, anteeksi, tiedän olevani paha ihminen”.

Joka vuosi yritän parantaa, silti haukut eivät koskaan vähene. Itseasiassa haukut pysyvät hyvinkin samoina.

Ja kun tätä olen miettinyt ääneen, olen kuullut monta vastaavaa tarinaa. Hammaslääkäriin mennessä tiedetään mentävän haukuttavaksi. Tosi moni inhoaa hammaslääkäriä, jopa pelkää.

No ei ihme. Eipä sitä enää aikuisiällä (ja ei kyllä lapsenakaan) halua mennä haukuttavaksi, kun ostaa palvelua. Sitähän siellä hammaslääkärissä tehdään. Ostetaan palvelu.

Kävin ensimmäisen kerran hammaslääkäritarkastuskessa täällä Espanjassa. Hammaslääkäri putsasi huolellisesti hampaat. Kysyin juonko paljon kahvia, juon. Eipä se mitään, tummentaa vaan hieman. Ei haukkuja. Sanoi, että hampaat ovat tosi hyvässä kunnossa. Vuoden päästä tarkistus riitää.

Täytyy sanoa, että tämä espanjalainen tyyli on miellyttävämpi ja motivoivampi. Suomalaisen hammaslääkärikäynnin jälkeen ei oikein nosta motivaatiota tehdä jotain paremmin, kun aina on luvassa samat haukut. Vuosi toisensa jälkeen. Täkäläinen tyyli motivoi enemmän PITÄÄ hampaat hyvässä kunnossa jatkossakin.

Hinnasta en viitsi edes mainita.

Mitä mieltä sinä olet? Kepillä vai porkkanalla motivoidaan paremmin?

Hevoslomalle Espanjaan?

Nyt kun olen tässä postaillut paljon hevosista, jatkettakoon sillä saralla. Lupaan kertoa jostain muustakin  taas tämän jälkeen 🙂

Minulta on toivottu esittelyä tallista jossa käyn viikottain ratsastamassa. Talli sijaitsee La Calassa, 15 mnuutin ajomatkan päässä Fuengirolasta. Talli on yksityistalli, joka tarjoaa pääosin maastovaelluksia ja ratsastuslomia suomalaisille, mutta miksi ei muunkin maalaisille vieraille. Heiltä voi varata päivän maastoilun tai koko viikon ratsastusloman, jossa hevosista nautitaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Lomilla on mahdollista päästä tutustumaan muihinkin paikallisiin talleihin, kuten tuohon Ecuestre Artequus -talliin, josta olen kirjoittanut aiemminkin.

12710749_824209821058674_7041302567464386263_o

Tämä on mahdollista, pääset ratsastamaan upeissa maisemissa ja laukkaamaan ihania pitkiä mäkiä kukkuloille ❤

10346589_805215262958130_3789892540491552302_n

Pääset halutessasi vierailemaan myös tallilla, joka kouluttaa showhevosia, ehkäpä myös pääset nauttimaan ratsastuksesta siellä.

Ratsastuslomien ja -vaellustaen lisäksi ystävilläni on hevostarvikekauppa internetissä, josta löytyy perinteisiä espanjalaisia ratsastustarvikkeita ja muutakin.

Ystävieni hevosyritys on nimeltään CaballoSpain. Tykkää heistä Facebookissa, niin saat kaikki heidän uutisensa tiedoksesi heti.

Suomalainen Espanjassa eli SE-lehti kirjoitti myös CaballoSpainista jutun.

csm_IMG_0774_01_03e76e337b

Talli jouluasussa

Ratsastustunnit keskittyvät paljon siihen, miten ratsastetaan niin, että hevosella on hyvä olla. Espanjalainen ratsastustapa perustuu ratsastukseen vartalolla ja istunnalla. Ohjasote pidetään keveänä. Itselleni on täällä avautunut ihan eri maailma. Ratsastuskentältä on ehkä parhaimmat maisemat, mitä voi olla: toisella puolella näkyy vuoret, toisella Välimeri. Koko tunti on nautintoa kaikilla aisteilla. Ja pyllylihaksilla.

10368242_805215202958136_6948867006372335508_n

Oikeasti, voiko olla paremmat maiset ratsastuskentältä?

Jos siis haaveilet heppalomasta, voin ehdottomasti suositella heidän pitämiään lomia. Pääset pienellä tallilla nauttimaan espanjalaisesta hevoselämästä helposti suomenkielisessä opetuksessa ja hyvässä ilmapiirissä ilman kiirettä ja stressiä.

csm_IMG_0781_c7db820607

Espanjalaisen kotitallin tunnelmaa ❤

Luonto paukkuu ja jytisee

Juuri koimme maanjäristyksen ja nyt sitten on päällä ihan kunnon ukkonen. Itseasiassa pahin ja pisin, mitä olen kokenut. Ukkonen iskee 10 sekunnin välein ja  on tehnyt jo muutaman tunnin ajan. Koko maisema valkaistuu pilkkopimeässä.

Vilja reppana pelkää ja läähättää, Maissi ei tapansa mukaan millässäkään. Mutta ulos ei ole menemistä ennen kuin kaatosade lakkaa ja ukkonen siirtyy johonkin muualle.

Vuoristo tekee aika moisen efektin jyrinään. Kaikupohjaa on joka suunnalla. Tästä nauttisi moni, joka rakastaa ukkosen ilmoja 🙂

Ukkonen

Äh, joskus vielä parempi kamera kuin iPhone 4s 😉 Tämä kuitenkin otettu pilkkopimeällä ja näyttää about päiväsajalta.

Tärinäherätys

Tänään saatiin Malagassa hieman erilaisempi aamuherätys. Heräsin tunteeseen, että joku heiluttaa sänkyä kaksi käsin. Havahduin enemmän ja tajusin, että heiluttaja on ihan meidän oma mannerlaatta. En katsonut kelloa ja tärinä loppui aika nopeasti. Nukahdin takaisin.

Aamulla Facebook olikin täynnä tärinäpostausta. Espanjalaiset kaverit olivat suurin piiretein kaikki kirjoitelleet järistyksestä. Palokunnan sivuilla oli myös heti infoa. Järistys oli ollut tälle seudulle voimakas eli 6,1-6,2 Richterin asteikolla. Järistys tapahtui noin 160 kilometriä Malagasta Välimeren pohjassa 10 metrin syvyydessä.

Yhdellä napaurilla oli heilunut ovi ja oli ihmetellyt mistä se johtuu. Monilla oli juuri sängyt tärissyt. Jollain oli meinannyt särkyä lasiovi. Kukaan ei ole kertonut, että mitään olisi hajonnut. Yksi kuva oli seinästä irronneista rappauksista. Ja muutama oli nukkua tuhissut koko tapahtuman ohi. Jos on tottunut nukkumaan vaikkapa purjeveneessä, iso aallokko varmasti tuntuu samalta.

Eläinten käsittääkseni pitäisi reagoida luonnonmullistuksiin. Eipä meillä tapahtunut mitään. Viljan kuulin olevan hereillä, mutta luulen, että heräsi kun minä heräsin. Ja meni takaisin nukkumaan sekin.

Jännittävää se kyllä oli. Viime viikolla oli ollut pienempi järistys, mistä myös kirjoiteltiin. Se oli ollut reilu 5 asteen järistys. Itse en sitä huomannut lainkaan. Ja tänään on Maikkarin kuulemma ollut muitakin järistyksiä, mutta ne eivät ole tuntuneet täällä. Jostain luin, että Espanjassa on rekisteröity yksi isompi järistys joka 70. vuosi. Se tarkottaisi vuotta 2024. Ehkäpä se oli tämä, eikä odotettavaissa ole mitään suurtuhoa.

Maikkari myös kertoi, että seuraavan kuukauden ajan saattaa järistä jälkijäristyksiä. Eli tärinää ehkäpä tulossa muinakin öinä. Pitääköhän sitä asetella keittiön lasiset esineet vähän kauemmaksi hyllyn reunalta.

Feliz Año Nuevo

Hyvää Uutta Vuotta!

Taas myöhässä toivotteluista, mutta täällä se ei ole niin tarkkaa. Yksi vuosi taas paketoitiin ja uutta on alettu tallustaa eteenpäin.

Uutta vuotta viestin ystäväni kanssa, joka tuli luokseni pariksi päiväksi ollessaan täällä viikon lomalla. Olemme tutustuneet heppahommissa täällä Espanjassa. Söimme dinnerin ja nautiskelimme viiniä kahteen asti yöllä. Dinneriksi oli kuohkea hernekeitto, seesamilohta sieni-papuhöystöllä sekä jälkkäriksi Tarte Tatinia. Ohjeet tulossa ruokablogin puolelle.

Ilotulitus oli täällä huomattavasti pienempi. En ollut varma, ammutaanko täällä yhtään, koska se on periaatteessa kiellettyä. En edes tiedä, mistä raketteja täällä voi ostaa. Kaupungilla kuuli jonkin verran “kiinalaispauketta”, mutta täällä meillä maalla ei yhtään. Rakettejakaan ei ammuttu kovin läheltä. Tosin vuorelta näimme ne, mitä lähimpien kilometrien päästä aamuttiin. Tai kymmenen kilometrin päässä 🙂 Tämä toiminta siis huomattavasti Suomea pienimuotoisempaa. Yhden pelkäävän noutajan kanssa ei harmittanut.

Kun kello lyö kaksitoista, on tapana syödä jokaisella kellonlyömällä yksi viinirypäle onnea tuottamaan. Rakkauselämän parantamiseksi pitäisi myös olla pukeutunut punaisiin alusvaatteisiin. Valitttavasti tämä vinkki tuli liian myöhään, joten rakkauselämäni taitaa pysyä tämänkin vuoden ihan yhtä ankeana kuin viimeiset neljä vuotta.

Moni on käynyt vuottaan läpi ja mitä toivoo seuraavalta. Itselläni on takana suuri muutosten vuosi. Totesin, että aloitin elämäni kaksi kertaa uudelleen yhden vuoden aikana. Ensin muuttamalla virallisesti Espanjaan ja aloittamalla työt. Toisen kerran aloitin uudelleen, kun työt yllättäen loppuivat ja aloitin freelancerina. Ehkä aika rankka vuosikin, mutta hyvin positiivinen. Tältä uudelta vuodelta odotan eniten, että saan tämän elämäni rullaamaan ja löydän tarpeeksi töitä, jotta voin elää elämääni niin kuin tahdon. Näin uskon tapahtuvan, asioilla on tapana järjestyä.

Oikein menestyksekästä ja onnellista tätä vuotta kaikille!

Uusi Vuosi

Rikosilmoituksen jatko-osa

Ryöstöpostauksen rikosilmoitusvaihe siis vaati jatko-osan, jotta sai virallisen todistuksen käteen. Tein ilmoituksen siis puhelimitse lauantaina ja keskiviikkona sopi mainiosti aikatauluun hakea se National Policialta. Valitsin hyvin ajaksi juuri siestan jälkeisen ajan. Eli silloin asemalle. Minut kirjattiin ovella sisään ja ohjattiin aulaan odottamaan vuoroa. Kaksi näytti olevan ennen vuoroani. Puolisen tuntia odottelin ja tuli pyyntö sisään.

Naispoliisi ei puhunut kuin kaksi sanaa englantia. Taas oli siis luvassa käytännön espanjan oppitunti. Tulkit paikalla vain aamuisin. No, siinä annoin referenssinumeron, jonka olin saanut puhelimessa. Mutta hupsista, eipä ollut kukaan muistanut mainita, että rikosilmoitus pitää hakea kahden vuorokauden kuluessa. Se oli vanhentunut.

Ei toivoakaan mennä toisena päivänä uudestaan lähiaikoina, joten keksin onneksi soittaa samantien rikosilmoituspuhelinnumeroon ja sieltä se saatiinkin aktivoitua. Eli uudelleen sisälle ja parin minuutin kuluttua ovi aukeni ja samainen poliisi tuli ulos. Pääsin suoraan hoitamaan asian. Rikosilmoitukseni käytiin läpi espanjaksi ja tarkastin tiedot oikeaksi. Nimet viiteen paperiin ja se oli siinä.

Eli tavallaan helppoa, jos tietää mitä tekee. Itse seuraan muutamaa paikallista Facebook ryhmää. Vaikka ne ovatkin 90-prosenttisesti roskaa, on siellä tiedonjyväsiä välillä tarjolla. Tämänkin joku siellä osasi suurinpiirtein neuvoa. Neuvot tosin ovat välillä aivan vääriä. Mutta tekemällä oppii viimeistään!

Seuraava operaatio tähän liittyen onkin maanantaina autovuokraamossa, kun saan siellä taas selittää tapahtuneen. Pitäisi kaiken järjen mukaan kuulua vakuutukseen. Saas nähdä, mikä porsaanreikä sieltä vielä kaivetaan esiin.

Ps. kuviakin on yhdeltä reissulta luvassa. Mutta tällä hetkellä on kiirettä. Yritän kuitenkin kuvat ja tarinat saada pian. Luvassa on Jardin Botanico vierailun kuulumisia.

Ryöstö!

Yli puoli vuotta on täällä saanut elellä ilman roistoja. Nyt sitten, keskellä kirkasta päivää, kahdenkymmen poliisin keskellä se sitten tapahtui. Muutenkin tapahtumarikkaan viikon keskellä alkaa jo odottaa, että viikko päättyy ja voi aloittaa seuraavan puhtaalta pöydältä.

Äitini kanssa mentiin koirarannalle ja parkkeerattiin auto vilkkaalle parkkipaikalle. Supervilkkaaksi sen vielä teki samaan aikaan alkanut harrikkatapaaminen, joka toi paikalle ja viereiseen kahvilaan noin 100 harrikkaa ja parikymmentä valvovaa poliisia. Puolitoista tuntia pois autolta ja ajoimme kotiin. Kotipihalla sitten ihmetystä, kun fleege kadonnut. Ajateltiin, että tipahtanut johonkin autosta noustessa.

Mutta sitten. Ahaa, puuttuu mun mun neule. Ahaa, puuttuu äitini silmälasit.

Typerät. Autoon ei pidä jättää mitään. Tarkkana olen ollut, ettei mitään vähänkään arvokasta jää sinne. Mutta kyllähän nyt käytetyt vaatteet voi jättää. Ei voi. Ei todellakaan voi.

Ovet oli varmana lukossa eikä murtojälkiä ole. Ammattimaista. Vuokra-autoja varmasti vuokraa myös vorot, jotka sitten teettävät tupla-avaimet ja jahtaavat vuokra-autoja.

Onneksi koira ei ollut kyydissä. Painajainen.

Nyt on sitten tehty rikosilmoitus. Eli soitto National Policelle 902 102 112. Siellä valinta numerolla, että haluaa selvittää asian englanniksi. Puhelimessa selvitin tapahatuneen, auton tiedot ja kadonneiden tavaroiden tiedot. Seuraavaksi poliisi lähettää raportin Fuengirolan National Policeen, josta raportti tulostetaan ja käyn sen allekirjoittamassa. Ihanaa, kaiken tämän voi tehdä 24/7.

Sellaista tekemistä tähän lauantai-iltapäivään.

Vuokra-asunnon metsästys osa 1

Suunnitelmana oli kirjoittaa yksi kirjoitus vuora-asunnon etsimisestä, mutta prosessi on pidempi kuin yksi postaus. Tässä siis osa yksi ja jatko seuraa.

Aloitin asunnon etsimisen innokkaana jo heti, kun jatkopäätös tänne jäämisestä oli itselle selvä. Tarkoituksena oli löytää isompi asunto, vierashuoneella, samaan hintaan ja vähän kauempana Fuengirolasta kuin nykyinen. Vuoravälitystoimistojen laajuus täällä on kirjava ja toimistoja on vaikka kuinka ja monta. Toimistojen verkkosivut näyttävät normaalisti siltä, ettei niitä päivitetä lainkaan. Osa pitää asuntoja siellä ns. esimerkkinä tarjonnasta, vaikka ne olisivatkin jo vuokrattu. Eräs toimisto, jolta itse tämän nykyisen vuokrasin on espanjalaisen omistuksessa, mutta siellä on suomenkielinen työntekijä. Tosin verkkosivut on käännetty google translationilla, joka en oikein anna luotettavaa kuvaa toiminnasta. Vaikka ihan ok toimisto on lopulta ollutkin.

Päädyin lukuisten surffausten jälkeen parille kokoomasivulle, joissa on paljon alueen asuntoja ja joista pystyi tekemään helposti hakuja oman mieltymyksen mukaan.

Toinen näistä oli elalquiler.com ja toinen pisos.com. Näistä hakemalla löytyi mielenkiintoiset asunnot ja lomakkeen kautta lähetin tiedon, että olen kiinnostunut. Osasta asunnoista näkyi myös välittäjäfirma ja niihin olin suoraan yhteydessä.

 

Osasta ei kuulunut mitään. Ehkä kielihaasteita tai sitten asuntoa ei vaan olekaan. Osasta otettiin yhteyttä. Ensikontaktit sain lokakuun puolivälissä. Silloin kaikki ilmoittivat, etteivät tee vielä sopimuksia tammikuun alkuun, koska ehkä kuitenkin löytävät vuokralaisen, joka haluaa tulla aiemmin. Eli ei auttanut kuin odotella. Sitten otti yhteyttä Monica-välittäjä, joka osoittautui a) hyvää englantia puhuvaksi b) erinomaisen mukavaksi ihmiseksi. Kävin katsomassa hänen ja hänen miehensä esittelemät kolme asuntoa, joista kaksi olisi olleet todella hyviä. Silloin jo kuulin asunnosta, joka olisi mahdollista vuorata tammikuulle, koska vapautuu marraskuun lopussa. Pääsin vihdoin asuntoa katsomaan viikko sitten. Tai piti päästä jo pari päivää aiemmin, mutta sitten esteenä oli Costa Del Solin painajainen. Vesisade.

Ei voitu mennä katsomaan asuntoa, kun satoi vettä. Oikeasti vettä satoi, mutta ei edes kaatamalla. Mutta täällä ei tehdä mitään vesisateella. Näyttö siirtyi kaksi päivää myöhemmäksi. Vuoralainen oli koiransa ja lintunsa kanssa paikalla, kun katsoimme asunnon läpi. Asunto oli samassa yhtiössä kuin yksi aikaisempi katsomani ja tiesin jo, että yhtiö on hyvä. Asunto oikein mukava, vaikkei maisema ollut niin upea kuin aiemmassa, josta parvekkeelta avaitui koko meri. Nyt meri näkyy terassilta kahdessa osassa ja suoraan edessä on uima-allasalue. Ei sekään nyt huono ole.

Hyväksyin asunnon ehdot ja he minun. Sitten vuorossa olisi vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Ensimmäinen tapaaminen oli sovittu, kuluvan viikon tiistaille, mutta silloin satoi vettä. Eli ei onnistu. Siirsimme tapaamisen suoraan torstaille, mutta sitten itse kärsin yhdestä elämäni vatsataudista korkealla kuumeella, joten ei toivoakaan. Nyt yritän sopia asiaa ensi viikolle. Parempi onnistua, kun lento Suomeen lähtee sitten seuraavalla.

Mielenkiintoista tulee vielä olemaan se, miten saan todistettua, että minulla on tuloja. Kaikki maailman todistukset ovat suomeksi. Ja google translator ja suomi tunnetaan, ne ei oikein pelaa keskenään. Suuri käännöstyö on ehkä vielä edessä. Mutta tästä edetään. Saa nähdä millä aikataululla ja miten. Ja sataako taas joku päivä vettä.

Mikä täällä sinänsä on tapauksessani kätevää, asunnon vuokrataan pääosin kalustettuina. Aluella toki paljon asukkaita, jotka vuokraavat asunnon kakkosasunnoksi. Kalustettuna vuokraaminen on tietenkin aiheuttanut oman haasteensa. Jos asunonto näyttää kivalta, saattavat kalusteet olla jotain aivan karmaisevaa. Päinvastaiseen ongelmaan en kuitenkaan ole törmännyt.