Feliz Año Nuevo

Hyvää Uutta Vuotta!

Taas myöhässä toivotteluista, mutta täällä se ei ole niin tarkkaa. Yksi vuosi taas paketoitiin ja uutta on alettu tallustaa eteenpäin.

Uutta vuotta viestin ystäväni kanssa, joka tuli luokseni pariksi päiväksi ollessaan täällä viikon lomalla. Olemme tutustuneet heppahommissa täällä Espanjassa. Söimme dinnerin ja nautiskelimme viiniä kahteen asti yöllä. Dinneriksi oli kuohkea hernekeitto, seesamilohta sieni-papuhöystöllä sekä jälkkäriksi Tarte Tatinia. Ohjeet tulossa ruokablogin puolelle.

Ilotulitus oli täällä huomattavasti pienempi. En ollut varma, ammutaanko täällä yhtään, koska se on periaatteessa kiellettyä. En edes tiedä, mistä raketteja täällä voi ostaa. Kaupungilla kuuli jonkin verran “kiinalaispauketta”, mutta täällä meillä maalla ei yhtään. Rakettejakaan ei ammuttu kovin läheltä. Tosin vuorelta näimme ne, mitä lähimpien kilometrien päästä aamuttiin. Tai kymmenen kilometrin päässä 🙂 Tämä toiminta siis huomattavasti Suomea pienimuotoisempaa. Yhden pelkäävän noutajan kanssa ei harmittanut.

Kun kello lyö kaksitoista, on tapana syödä jokaisella kellonlyömällä yksi viinirypäle onnea tuottamaan. Rakkauselämän parantamiseksi pitäisi myös olla pukeutunut punaisiin alusvaatteisiin. Valitttavasti tämä vinkki tuli liian myöhään, joten rakkauselämäni taitaa pysyä tämänkin vuoden ihan yhtä ankeana kuin viimeiset neljä vuotta.

Moni on käynyt vuottaan läpi ja mitä toivoo seuraavalta. Itselläni on takana suuri muutosten vuosi. Totesin, että aloitin elämäni kaksi kertaa uudelleen yhden vuoden aikana. Ensin muuttamalla virallisesti Espanjaan ja aloittamalla työt. Toisen kerran aloitin uudelleen, kun työt yllättäen loppuivat ja aloitin freelancerina. Ehkä aika rankka vuosikin, mutta hyvin positiivinen. Tältä uudelta vuodelta odotan eniten, että saan tämän elämäni rullaamaan ja löydän tarpeeksi töitä, jotta voin elää elämääni niin kuin tahdon. Näin uskon tapahtuvan, asioilla on tapana järjestyä.

Oikein menestyksekästä ja onnellista tätä vuotta kaikille!

Uusi Vuosi

Advertisements

Running Dinner – kiertävä illallinen

Naapurillani on aina hyviä idoita. Tällä kertaa ajatuksena oli järjestää naapurien kesken Tapaninpäivän/boxing dayn running dinner eli kiertävä illallinen. Kutsuun vastasi neljä asuntoa meidän rapusta. Eli kaikki joille kutsu kävi 🙂 (toisen rapun yksi naapuri oli Ranskassa koko joulun). Pari päivää aiemmin arvoimme pullonpyöritykellä, kuka asunto vastaa mistäkin ruoasta. Minulle sattui arvonnassa alkuruoka.

Aloitimme illallisen viideltä alkupaloilla ja alkudrinkillä. Valittavana oli shampanjacoctail tai martini. Lisäksi tarjolla oli pientä naposteltavaa. Nämä naapurit olivat englantilaisia.

Itse tein kaiken valmiiksi ennen alkupaloille siirtymistä. Katoin pöydän ja tein ruoan valmiiksi. Tein valkopapukeittoa, joka osoittautui todella herkulliseksi. Resepti tulossa jossain välissä ruokablogin puolelle. Erikoisuutena vieraani toivat myös oma tuolit tulleessaan, edelleen odotan omia tuoleja saapuvaksi kaupasta.

kattaus

Kattaus ennen vieraita

vieraat

Vieraat ja ruoat pöydässä. Ai kamala, mikä pahvilaatikko röykkiö vielä pilkistää.

Tämän jälkeen siirryimme seuraaville, hollantilaisille, jossa tarjolla oli pieniä jauhelihapihvejä, perunakasvishöystöä ja lihapasteijaa.

paaruoka

Maukas pääruoka

Jälkiruoka tarjoiltiin unkarilaisen pariskunnan kotona. Saimme syödä herkullista omenapiirakkaa.

vivieninvieraat

Omenapiirakalla

Seuraavana päivänä etsittiin mikä lasi oli eksynyt mihinkin asuntoon. Kaikki tuolit palautuivat jo illalla 🙂

Tämä oli älyttömän hauska tapahtuma. Teemme ehdottomasti myös uudelleen. Se on vielä erikoishauskaa, että kaikki on kotoisin eri maista, joten samalla tulee hieman tutustuttua eri maiden ruokakulttuureihin. Itselläni ruoka oli enemmänkin eurooppalaista, mutta kattaus oli kyllä pelkkää Iittalaa, Arabiaa ja Hackmania 🙂

Joulupäivä

Joulupäivä alkoi hieman pilvisenä, vaikka olimme tilanneet auringonpaistetta. Onneksi yhden aikaan alkoi hieman kirkastua, koska kahdelta oli tarkoitus kokoontua picnicpuistoon grillaamaan.

Meillä oli täytettyä possunfiletta, perunoita, minä tein coleslawta ja foccacian.

joulupuisto

Kokit asemissaan

Taas jälkeen hauska tapa viettää aikaa. Täällä kelit ovat suurimmaksi osaksi hyvät. Tällä kertaa emme myöskään olleet ainoita grillaajia vaan muutama muukin seurue oli päätynyt paikalle.

Joulupuistotoinen

Viimekerrasta oppineena betonijakkaralla oli styroksia ja pehmusteita.

Jälkkäriksi syötiin vielä saksalaisella suklaakeksillä ja marsipaanilla täytettyjä omenoita. NAM!

tonttu

Tonttukin oli paikalla. Lakki päässä “ihan sen takia”, että lämmitti mukavasti viilenevässä iltapäivässä.

Jouluaatto

Jouluaatto sai upean alun ratsastuksesta ja jatkui sen jälkeen aika perinteisenä suomalaisena jouluna. Olin jo muutama päivä alkanut valmistautua joulupöydän antimiin. Itse rakastan ruoanlaittoa, joten se ei mikään välttämätön paha vaan mielelläni aherran keittiössä varsinkin, jos on ihmisiä, joille herkkuja tarjota.

Koska joulupöydässä istui eri sakki, kuin kahtena edellisenä vuonna, toistin hyväksitodetut ruoat viimejoululta että sitä edeltävältä. Tarjolla oli glaseerauttua possunniskaa, pähkinäkastiketta ja punakaalisalaattia. Jälkkärinä herkulteltiin granaattiomena pavlovalla paahdetulla valkosuklaalla. Muut kantoivat kortensa kekoon laatikoilla ja kaloilla.

Jouluruoka

Ote joulupöydästä

Ennen ruokaa saimme tärkeän vieraan. Tanskalainen joulupukki saapui ja toi ovesta ison kasan lahjoja.

Joulupukki

Tärkein lahja ensimmäisenä.

Ilta vielä huipentui, kun ystäväpariskunta tuli kitaran kanssa ja laulettiin yhdessä ja erikseen joululauluja. Poikkesi kuulemma tanskalaisesta joulusta niin, että tanskalaiset kantavat joulukuusen keskelle lattiaa ja tanssivat sen ympärillä. Suomalaiset taas istuvat sohvalla hartaasti meilkein kyynel silmäkulmassa.

Joululaulut

Jouluduo

Kiitos kaikille ihanasta jouluaatosta. Vatsa täynnä ajelin koiratyttöjen kanssa kotiin yöpuulle.

Aattoratsastus

En tiedä, onko mitään parempaa tapaa aloittaa jouluaatto. En ainakaan aikaisempina 38 vuotena sitä tapaa ole löytänyt. Kokoonnuimme tallille riisipuuron ja kuohuvan ääreen. Riisipuuron kanssa toimii oikein hyvin kuohuviini 🙂

Joulupuuro

Sen jälkeen laitoimme heppaset kuntoon ja lähdimme seitsemän hengen porukalla kohti väliaikapistettä, jossa meitä odotti ihana lämmin glögi. Hepat saivat porkkanoita ja omenoita.

Jouluporo

Joulu-Dante valmiina aattoratsastukselle.

Ryhma

Hepat parkissa

Liikennemerkki

Täällä hevosille on varattu ihan oma parkkipaikka juottopaikkoineen

Omena

Dante opetteli syömään omenaa suoraan kädestä, kunnon herkkupala!

Annijadante

Onnellinen ratsastaja valmiina matkaan

Siitä lähdimme kohti tallia. Olimme reissussa varmaan yli kaksi tuntia. Aivan upea keli, aurinko paistoi ja tuulikaan ei meitä häirinnyt. Täydellistä! Aivan ihanaa!

Kiitos Maijalle ja Karille kuvista! Ja GLÖGISTÄ!

Feliz Navidad!

Espanjaankin tulee joulu, vaikka sitä on vaikea huomata. Tai ei tavallaan. Kaupat soittaa joululauluja, kaupat ovat täynnä lahjaideoita ja jouluvaloja sekä koristeita on kotien parvekkeilla ja ovissa.

Itselläni ei ollut tänä jouluna halua tulla Suomeen. En ole anti-jouluihminen, tykkään siitä kovasti ja tykkäään laittaa. Kuitekaan se ei ole sellainen juhla, mitä ei voisi vaikka väliin jättää. Olen ollut mielelläni matkoilla jouluna. En tosin pistä pahakseni perhejouluakaan, päinvastoin. Niistä on lapsuudesta hyvät muistot. Vaihtelu virkistää tässäkin, joulu tulee joka vuosi 🙂

Sain kyllä muutaman huolestuneen utelun, olenko yksin joulun. Kuten aikaisempinakin “sinkkujouluina”. En ole yksin, mutta en sitäkään pitäisi mitenkään pahana. Samanlainen päivä se on oikeastaan, kun mikäkin vuodessa. Suomessa Joulu on todella perhekeskeinen, tunnelmallinen ja harras. Joululaulutkin ovat mollivoitttoisia. Toisin on muualla. Joululaulut on iloa täynnä ja joulua vietetään myös ystäväporukoissa. Suomalaisena täytyy kuitenkin istua pimeässä ja poltaa kynttilöitä, kuten siihen kuuluu. Paikallisille tärkein pyhä jouluna on loppiainen ja loppu väki on niin kansainvälistä, että joka päivä on joku ohjelmanumero.

Itselläni seuraavat kolme päivää riitää joulutohinaa. Kuten ennemminkin, jouluni muodostuu pitkälti ruoanlaitosta. Täytyykin tästä lähteä laittamaan vuorokauden marinoitunut kassu uuniin, jotta saadaan herkutella sitä huomenna, aattona.

Hyvää Joulua! Feliz Navidad!

IMG_9644

Meidän pieni joulukuusi, valkoista ja vaaleanpunaista

Espanjalainen picnic

Täällä käydään sattuneesta syystä ympärivuoden picniceillä. Jokaisesta kylästä taitaa löytyä picnicalueet. Siellä perheet viettävät aikaa sunnuntaisin ja iltaisin työpäivän jälkeen. Ja mikä tekee eron suomalaiseen picniciin?

Picnic puisto on varattu kiinteillä pöydillä. Jokainen pöytäsetti sisältää myös grillin. Se mikä eroaa paljonkin suomesta on se, että mitään ei ole rikottu tai sotkettu. Ilmainen paikka kuitenkin on.

IMG_9598

Picnic pöytä ja ravintolarakennus takana

IMG_9595

Grillimestarit työssään, myös hiilet voi ostaa ravintolalta

Puistossa on myös avoinna oleva ravintola, josta picnic väki voi ostaa juomia, syötäviä ja vuokrata vaikkapa ruokailuvälineitä. Ravintolan yhteydessä on myös vessat, jotka pidetään siistissä kunnossa.

IMG_9597

Joulukuun picnic

IMG_9599

Lisää mahtuisi grillaajia, me olimme siellä perjantai-iltapäivällä

Me vietimme kahden naapurin synttäreitä puistossa ja herkuteltiin saksalaisilla makkaroilla ja hampurilaisilla.

Lämpömittari

Olen vihdoin hankkinut lämpömittarin. Olen aina ollut sääihminen, joten on pirun mielenkiintoista seurata lämpötiloja. Varsikin sisällä “irvistyshymiö”

Nyt saan nautiskella lämpötilatiedoista sekä sisältä että ulkoa. Nyt alkaa kylmetä, joten on mielenkiintoista nähdä, miten kylmäksi lämpötila menee. Varsinkin sisällä.

IMG_9525_Web

Tässä erään aamun lämpötilat. Ulkona kuitenkin vähän viileämpää kuin sisällä 😉

Alhambra

Granadan suurin ja tärkein nähtävyys on Alhambra linnoitus Se on niin suosittu, että lippujen osto ennakkoon on suositeltavaa. Näin hiljaisena aikana, voi päästä muutenkin. Ja he aina laittavat myyntiin lunastamatta jääneet liput. Liput voi ostaa esimerkiksi verkkokaupasta. Me käytimme juuri tuota. Ensin katsoimme vapaan päivän, se löytyi kahden viikon päästä.  HUOM! kesällä saattaa olla kuukauden jono. Sitten varasimme liput ja syötimme luottokorttinumeron. Sain sähköpostin, josta piti klikata salasanan kanssa takaisin verkkosivuille. Sinne oli tullut viesti, jossa ehdotettiin aikaa, milloin menisimme Nazaries-palatsiin. Se on taas Alhambran tärkein nähtävyys. Aika on tarkka, jos sen missaa, missaa käynnin palatsissa. Kun aika oli vahvistettu, tuli omaan sähköpostiini printattava varauslomake, jonka avulla liput noudetaan Alhambran sisäänkäynnin vieressä olevasta toimistosta. HUOM! tilaajalla täytyy olla passi mukana, kuten myös, jos on erikoislipulla esim. eläkeläinen.

Meillähän auto oli jo parkissa kaupungissa. Otimme Granadasta taksin Alhambraan. Matka reilu viisi minuuttia, hintaa 13 euroa. Heh, alaspäin vähän vähemmän ja hinta 4 euroa.

Haimme liput toimistosta ja jonotimme hetken sisään. Meillä oli iltapäivävuoroon liput eli paikka aukesi klo 14. Kävilimme noin 15 minuutia läpi Alhambran. Siis se on palatsi, mutta oikeati se on ollut kaupunki kaupungin sisällä. Alue on 14 hehtaaria ja on tarkoitettu 40 000 ihmisen asuttavaksi. Pääsimme Nazaries palatsille ja joimme kahvit. Automaattikahvit! Sen tiesimmekin, että alueella ei ole pahemmin ruokatarjoilua. Siksi syömingit oli suunniteltu muualle. Hyvin erikoista tämä. Pääsimme sitten omalla ajallamme klo 14:30 palatsiin.

Jestas, miten upea paikka. Ne yksityiskohdat! Tästä eteenpäin kuvat saavat kertoa tarinan.

IMG_9433_web

Siinä on joku saanut kaivertaa. Koko palatsi oli täynnä näin upeita kaiverruksia. Tai eihän ne nyt kameran läpi tule. Varsinkaan ikivanhan kännykkäkameran.

IMG_9435_web

Ikkunanpokat ja kaikki valkeaa marmoria tai laastia kaiverrettuna. Eipä ole pahemmin koneita ollut, kun palatsi on rakennettu 1300-luvun loppupuolella. Nykyään ei enää tehdä mitään, mikä näin pitkään säilyisi noin upeana. Se on islamilaisen arkkitehtuurin suurimpia saavutuksia.

IMG_9436_web

Tämä maisema oli vaan niin mahtava. 

IMG_9441_web

Rakennustyyliin kuuluivat vesielementit ja niitä siellä riitti. Rauhallista solinaa Myrttipihalla.

IMG_9444_web

Juuri, kun halusin koskettaa kaiverruksia, tuli eteen mallit, joita saa koskettaa. Muuten koskettaminen on kielletty. Vahingossa saatoin kyllä hipaista…

IMG_9445_web

Isoin palatsin suihkulähde Leijonapihalla. Jotenkin nuo otukset kyllä muistutti koiriani.

IMG_9448_web

Tämä katto ❤ En kestä. Näitä oli useampia. Tätä jaksoi vaan tuijottaa. Mitähän naapuri sanoisin, että tällainen tehdään mulle seuraavana.

IMG_9449_web

Ja nämä mosaiikkilaatat. Niin upeita. Ja miten hienosti säilyneet. Kovaa työtä siellä tehdään jatkuvasti, että nämä säilyvät.

IMG_9450_web

Kaiverrukset jatkuivat. Niskat nurin näitä katseltiin.

IMG_9452_web

Kokonainen käytävä täynnä. Ovat säilyneet pommituksesta ja maanjäristyksestä.

IMG_9456_web

Ja mikä lattia. Tällaisen joskus vielä haluan!

IMG_9458_web

Palatsin ulkopuolella pidimme tässä kohden evästauon. Upeaa, joku urpo on vaan laittanut myös sormen kuvaan. Siihen ainoaan tästä paikasta.

IMG_9466_web

Alhambraa ja Nazariesin palati on suoraan edessä. Ei tuo iso rakennus oikealla, vaan oikeasti ulkopuolelta aika mitättömän näköinen siinä vasemmalla.

IMG_9469_web

Maisemiakaan ei voi haukkua. Näimme hieman lunta Sierra Nevadalla. Tuolla sitä oikeasti näkyykin, aika vasemmalla. Sumu haittasi hieman meidän vuorimaisemia. Onneksi Granadaan pääsee toistekin. Se on ihan lähellä.

 

 

Granada

Vihdoin ja viimein pääsin paljon kehuttuun Granadaan. Uskoin, että ihastun siihen, mutta rakastuin. Ihana kaupunki! Nautittiin kaupungista kummitätini ja hänen miehensä kanssa. Ihan huippureissu jälleen.

Naapuritalossani saatuu asumaan saksalainen pariskunta, jotka omistavat asunnon myös Granadasta. Kävin pari päivää ennen reissua heillä kuuntelemassa hyvät vinkit. Saimme vinkit, miten ajamme helpoiten kaupunkiin ja mihin parkkeerata. Ja tietenkin kävelyreitin ja ravintolavinkin.

Ajoimme Granadaan aamusta. Pääsimme sopivasti Malagan ruuhkan alta pois, mutta tajusimme, että Granassahan on ruuhka aika, kun sinne pääsemme. Ei ollut kuitenkaan paha. Muutenkin ajo sinne oli tosi leppoisaa. Iso hyvä tie ja hienot maisemat.

Parkkeerasimme Messukeskuksen parkkihalliin. Koko päivän parkki maksui alta 12 euroa, joten ei lainkaan paha. Messukeskuskukselta kävelimme meille vinkattua reissua pitkin vanhana kaupunkiin. Tai no, Granadassa on useampi historiallinen alue ja tämä niistä yksi, jossa sijaitsee iso katedrali.

IMG_9405_web

Granadan syksyiset sävyt. Aamulla on +9 astetta.

IMG_9406_web

Ensimmäinen näkymä, kun olimme kävelleet tähän vanhaan osaan Granadaa.

Kiireisin tehtävä oli löytää aamukahvipaikka. Ja on se kumma, kun yrittää jotain tiettyä hakea, niin ei löydy. Lopulta näimme ison kahvilan ja suuntasimme sinne toivoen notkuvia leivoshyllyjä. Se oli churropaikka. No, ollaan sitten paikallisia ja syödään aamupalana toastit ja churroja. No en valita 🙂

IMG_9408_web

Churroja, juuri padasta tulleina, kuten pitääkin. Ja paksu maitokahvi.

Siitä käveille katedralille ja kävimme myös siellä sisällä. Siellä valokuvaaminen oli kielettyä. Mutta niin iso ja upea. Kultaa ja hopeaa.

IMG_9409_web

Catedral de Granada. Upea paikka. Oli hieman ahtaasti talojen välillä, mutta talotkin olivat niin ihania.

IMG_9412_web

Mun lempparitalo. Ei oikein näyttänyt oikealta. Jotenkin hyvin hämäävä.

 

Tämä osa Granadaa oli hyvin arabialaisen oloista ja näköistä. Siellä oli paljon myös arabialaisia putiikkeja ja mauste sekä teekauppoja. Granada olikin viimeinen kaupunki Espanjassa, jonka kristityt tai tarkemmin katoliset valtasivat islamilaisilta vuonna 1492. Granadassa on nyt lähes puoli miljoonaa ihmistä.

IMG_9414_web

Yksi monista maustekaupoista. Katedralinkaan vieressä ei kallista. Pussi irtoteetä maksoi reilu neljä euroa.

Kiertelyn jäleen menimme lounaalle paikkaan, joka meille vinkattiin. Suunnistimme kartan kanssa ravintolaan. Ohjeena oli, että kun löydätte sen nimisen ravintolan, se on väärä. Menkää vielä noin 10 metriä eteenpäin niin löydätte oikean. Oikeassa riippuu kinkut katsossa ja se on aina täynnä. Meille vinkattiin, että meidän pitää tilata tarjoilijalta tabla fria eli puulusta, jonka päällä on kylmiä tapaksia. Kun sen tilaa, saa istua pöytään. Tai minkä tahansa annoksen tilaaja saa istua pöytään. Granada on tapasten kaupunki. Perinteeseen kuuluu, kun tilaa alkoholijuoman, tapas kuuluu kaupan päälle.

IMG_9419_web

Ravintola Bodegas Castañeda, suositus! Iso suositus!

IMG_9421_web

Papat omissa porukoissaan ja mammat omissaan.

IMG_9423_web

Oluet pöytään ja kaupan päälle tapakset. Ei kyselty pahemmin, mitä halutaan. Täällä kaikki syö vähän kaikkea, joten ei ole ongelma paikallisittain.

IMG_9424_web

Tämä on Tabla Fria. Lohta, juustoja, leikkeleitä, kuivattua tonnikalaa, paahdettuja manteleita, pateita, hilloa, salaattia, maroja. NAM!

IMG_9425_web

Vielä kuva tiskistä, kun papat väistyivät.

Tästä lähdimme jatkamaan matkaamme Alhambraan. Siitä tulee oma postaus lähipäivinä.

Alhambran jälkeen palasimme vielä keskustaan juomille. Löysimme kivan ravintolan Bicicleta eli polkypyörä. Viihtyisä ja hemmetin hyvät oliivit.

IMG_9475_web

Kattokruunut ja kaikki.

IMG_9476_Web

Viini ja olut teki hyvää pitkän päivän jälkeen turisteina.

IMG_9480_web

Itse Bicicleta, polkupyörä.

Tämän jälkeen suunta takaisin kohti Malagaa. Kuitenkin ajatuksena oli pysähtyä vielä suosikkiravintolaani, jonka löysin viime talvena. Ja näin teimme. Ruoka oli edelleen yhtä hyvää kuin viimeksi ja ilmapiiri ihan mahtava. Meidän lisäksi oli vaan toinen pöytäkunta syömässä, joten saimme syödä hyvinkin rauhassa.

IMG_9487_web

Ravintola Casabermejassa, El Puerto. 

IMG_9485_Web

Rosada annokseni, perunalla ja munakoisolla.

IMG_9486_Web

Herkkujälkkärit, juusto- ja suklaakakkua. Saimmepahan leivoksemme!