Hiekka voi tappaa koiran

Tiedätkö sen hetken, kun on jotenkin tosi täydellistä ja ihanaa. Ja sitten yhtäkkiä tapahtuu jotain. Esimerkiksi näkee koiran suusta tulevan kalastussiiman. Miten sitä sekunnissa muuttuu kaikki sen hetken suunnitelmat.

Rantalenkin loppumetreillä tämä kävi meille. Yhtäkkiä Vilja suusta todellakin tuli ulos siimaa ja heti sen tietää, että nyt ei ole hyvä. Vaikka koko ajan tuijotan ja tuijotan koiraa, mutta sinä sekuntina kun en, se ehtii jotain niellä.

Vilja yritti tassuilla repiä itse siimaa ja siinä rannalla todettiin, että se on jossain syvemmällä kuin suussa. Siitä sitten kävelimme autolle pitäen siiman lopusta kiinni, ettei se niele sitä loppua. Itse menin takapenkille pitämään ja rauhoittamaan Viljaa. Maissi käyttäytyi niin upeasti ja tiesi, että nyt tapahtuu jotain epätavallista.

Ajoimme suoraan Animal Bluecare 24h eläinsairaalaan, joka oli 1o minuutin ajomatkan päässä. Se on aina auki ja sinne voi vaan mennä hätätapauksessa. Ihanaa, että on tuollainen paikka, kun on hätä!

Illan hämärässä odoteltiin, mitä röntgen meille kertoo.

Hiekkainen ja märkä Vilja päätyi röntgeniin. Ottivat yhteensä neljä kuvaa, jotta pääsivät ongelmien luokse. Suolessa näkyi koukku, mutta näkyi myös vielä pahempaa. Vatsassa oli paljon hiekkaa! Täällä puhutaan paljon, mikä on vaarallista koirille: käärmeet, sammakot, katepillarit, ongenkoukut yms. mutta hiekasta en ole aiemmin kuullut. Syöty hiekka, joka päätyy lähinnä jonkun muun mukana vatsaan ei tulekaan ulos, miten voisi kuvitella. Se kertyy vatsaan, kovettuu kiveksi ja tukkii suolen ja mahdollisesti rikkoo koko vatsan. On siis erittäin salakavala ja vaarallinen juttu. Tämäkin hiekka ei ollut syöty samana päivänä vaan kertynyt sinne pidemmän aikaa. Tyypillä on huono tapa napsia suuhunsa vähän kaikkea.

Vilja jäi yöksi sairaalaan. Ensimmäisenä tehtiin tähystys, jossa koukku otetaan pois. Sain puhelun puolen yhdentoista aikaan illalla, että koukku on poistettu ja operaatio meni hyvin. Koukku oli lopulta helpommassa paikassa, kuin mitä olivat pelänneet. Sen jälkeen aloitettiin tiputuslääke, joka pehmentää hiekan, että se pääsee kulkeutumaan pois. Sovittiin, että soittavat aamulla kymmenen aikaan ja katsotaan mikä tilanne. Tuota hiekan pehmennyshoitoa tehdään yleensä 12-48 tuntia ja koira on tietenkin sen ajan sairaalassa.

Puhelu tuli puoli yhdeltä aamulla, että kaikki on hyvin ja Vilja pääsee kotiin! Hiekka oli siis pehmennyt nopeasti ja tyyppi on kunnossa! Lähdin hakemaan Viljan pois sairaalasta, joka onneksi on 15 minuutin ajomatkan päässä kotoa.

Hieno paikka odotushuoneella

Ihan uusi, siisti ja osaava sairaala

Sieltä se juoksi sitten suoraan syliin ❤

Sairaala on niin hieno paikka. Se on todella uusi ja heillä on kaikki mahdolliset uudet hoitovälineet ja myös veripankki koirille. Pystyi todellakin luottamaan, että koira on hyvässä hoitoa. Viljaa hoiti kirurgi ja anestesialääkäri. Lopulta vielä tänään halusivat palauttaa rahaa, koska olivat laskuttaneet liikaa, koska toimenpide oli lopulta hieman helpompi. Kallista lystiä, mutta veikkaan, että Suomessa kuitenkin ainakin 1/3 enemmän. Suosittelen kyllä paikkaa hätätapauksessa ja miksi ei muutenkin. Se sijaitsee hyvällä ja helpolla paikalla, varsinkin kun on kiire.

Mutta nyt koiralainen nukkuu omassa sängyssään ja lepää. Saa elää normaalia elämää ja syö vaan vatsansuojalääkettä, että vatsa saa toipua rauhassa.

Huh, mikä ilta, yö ja aamu. Selvittiin isolla säikähdyksellä. Ja onneksi on ystävät, jotka elävät mukana ihan myös Suomesta asti ❤

Jatkossa kumpikin koira tulee käyttämään kuonokoppaa rannalla.

Tällainen aarre sieltä löytyi, mukana palanen mustekalaa.