Syksy alkoi virallisesti syyskuun 21. päivä, mutta ilmojen puolesta se vielä on jossain tulevaisuudessa. Kesä 2020 on ollut monin tavoin onnistunut. Kävin läpi puhelimen kuvia ja nyt onkin hyvä katsoa, että mitä sitä tuli tehtyä. Luvassa pitkä kuvakavalkadi.
Ystävien kanssa vietetty aika on kyllä ihan parasta. Tänä vuonna vanhat ystävät ovat säilyneet ja uusiakin on löytynyt. Suomessa olevia ei sitten tänä kesänä nähtykään kummassakaan maassa, mutta onneksi yhteydet ja videopuhelut toimivat.
Yksi tärkeä kesän traditio on allasbileet, joissa varsinkin Bolo on erittäin toivottu vieras. Ystäväni 9-vuotias poika ja Bolo leikkivät allashommia hyvin samalla sykkeellä.
Maissi ja Bolo ystävän altaassa. Tuossa toteutui itku pitkästä ilosta, koska jossain vaiheessa ystävän poika huusi: “Täällä on verta”. Kummankin takakynnet kuluivat altaan reunasta liian lyhyiksi. Oppia ikä kaikki.
Samassa paikassa eri aikaa nautittu ihana synttärikakku by For Heavens Cake.
Tänä vuonna on tullut vietettyä enemmän aikaa myös rannalla. Ehkä siksi, että ihmisiä on vähemmän ja ruuhka-aikanakin auto on ollut mahdollista parkkeerata. Rannalla on tullut vietettyä aikaa sekä päivällä löhöillen että illalla viiniä nautiskellen rantabaarissa ja kuunnellen hyvää livemusaa.
Uuden ystävän kanssa on huippukivaa! 
Kesän uusi löytö, pieni paratiisi Mijaksessa. Tässä rannalla on tullut loikoiltua päivällä ja nautittua illalla pari viiniä, jos jopa muutama.
Kesän ensimmäinen reissu tehtiin ystänäni kanssa El Chorroon. Aamulla kimpsut, kampsut ja koirat autoon ja kohti järviä. Noin tunnin ajomatkan päässä meitä odotti aurinko ja ihana vesi.
Niin ihana pulikoida suolattomassa vedessä tyyppien kanssa
Täyttä nautintoa turkoosissa vedessä.
Ruoka. Sitä on tänä kesänä riittänyt. Ehkä myös siksi, että jo olemassa olevien kulinaristi ystävien lisäksi on löytynyt uusia, jotka myös pitävät ruoasta. Muutama uusi ravintolakin on löytynyt kesäreissuilla. Eikä voi mitenkään jättää mainitsematta illallisia ja lounaita ystävien puutarhassa välillä pienemmällä ja välillä isommalla porukalla.
El Laberinto Bistron simpukoita, niin herkkua
Saman paikan pulpoa perunamuusin kanssa , tähän tulee himo!
Saman paikan herkut jatkuvat: atún con coco y vanilla, superherkku
Uskomaton kesäkurpitsarisotta ja ensaladilla rusa. Ehdoton suositus ravintolalle.
Lähes liian kaunis smoothie ball syötäväksi Go Greenissä.
Second Breakfast Tarifalla
Lohta ja hiillostettua yuccaa Raizes ravintolassa. Sen verran hyvä paikka, että “vale la pena” ajaa sinne ihan vaan syömään, väärtinsä arvoinen siis
Ja ystävien kanssa illalliset ja lounaat. Tämä oli viikonlopulta, milloin kokoonnuimme koiraystävien kanssa kotona olon jälkeen. Osaa ei ollut nähnyt puoleen vuoteen, joka täällä aika erikoista
Ruoka-aiheeseen liittyy jäätelö. Ostin Lidlistä heräteostoksena jäätelökoneen ja muutama kerta sillä on tullut tehtyä jäätelöä. Lakritsijäätelöä, jota ei muualta täällä saa. Kesällä tosin oli niin kuuma, että tekemisessä pieniä haasteita. Vaikka jäätelö jäähtyi koneessa hyvin, sen siirrossa lautaselle piti olla nopea. Eli jäätelösesonki on enemmän kevään ja syksyn juttu.
Lakujäätelö ❤
Vuokrattavalla asunnolla oli kiireinen heinä-elokuu. Sitten hiljeni taas. Loppuvuodeksi ei ole tiedossa yhtään varausta. Tulipahan tehtyä pientä pintaremonttia (teetettyä) ja asunnon sähköt meni kokonaan uusiksi. Tämä vuosi on aika hyvää persnettoa sen “bisneksen” kanssa.
Lattia meni uusiksi jo edellisenä syksynä. Nyt seinät maalattiin ulkoa, tehtiin uusi katto ja sitä jatkettiin. Sisälle uusi lattia, keittiöön uusi laatoitus ja jotain pientä siellä sun täällä.
Yksi iso juttu on työelämän iso muutos. Siitä enemmän myöhemmin, mutta heinäkuussa pystyimme sille nostamaan maljan.
Uutisten tullessa oli kätevää, kun oli jo ravintolassa. Tai siis rannalla. Mutta ravintola vieressä. Siellä tuli muuten syötyä bacalaoa ja omenaa ja oli niin hyvää, että yritän matkia edelleen annosta. Siroko beachilla siis.
Ja koiranpennut. Kesä alkoi koiranpennuilla ja elokuussa syntyi vielä Bolon 9 “Los Bolítosta”, seitsemän poikaa ja kaksi tyttöä. Niitä on saanut pussailla ja hoitaa niin paljon kuin haluaa.
Alkukesän pennut, jotka jo uusissa kodeissa
Ja tässä yksi “Bolita” eli Bolon tytär. Pari viikkoa niin nämäkin jo uusissa kodeissaan
Kesän toinen reissu tehtiin Tarifalle, jossa oltiin kaksi yötä. Samalla käytiin reilun puolen tunnin matkan päässä olleessa Zahara de los aceitunas, mikä osoittautui ihanaksi paikaksi. Sinne kyllä uudestaan.
Atlanttin rannat ovat kyllä jotain ihan toista, ihan kuin toisessa maassa olisi ja oikeasti alle parin tunnin ajomatkan päässä.
Kesää on vielä hetki jäljellä. Tai siis kesäisiä säitä. Vielä nautitaan rannasta ja auringosta. Ja lokakuussa pääseekin koirat jo virallisesti rannalle Mijaksessa vaikka jo salaa sitä ollaankin käyty kokeilemassa.
Vaihtamalla paranee 